lauantai 3. syyskuuta 2016

Hello from the other side

Täällä sitä ollaan: megamaailmassa. Lennot sujuivat hyvin. Mitä nyt tilattu limusiini hurjan kassimäärän saamiseksi kotiin jätti tulematta. Kun pääsimme lopulta kotikadulle, kodin avainta etsittiin tovi naapureiden ja puhelinavun kera. Mutta mitä pienistä, kun klo 6 aamulla Suomen aikaa saimme päät ensimmäisenä iltana uuden kotimme muhkeille jenkkisängyille.

Pistäydyimme heti aamusta mieheni työpaikalla solmimassa vuokrasopimuksen, jotta saimme avattua pankkitilin. Tätä ennen oli toki haettu vuokra-auto, koska täällähän ei julkisilla pääse minnekään helposti. Pankkiasioiden jälkeen suuntasimme vanhaan lempipaikkaamme PJ's pancakes:iin aamupalalle, joka on paikan kuuluisa pannukakkutalo. Keho huuti jo ruokaa, koska Suomen aikaan olisimme jo illallispöydässä. Siinä rakas pannukakkutalo seisoi yhtä upeana ja täpötäynnä ihmisiä kuin 8 vuotta sittenkin. Kuten niin moni muukin paikka. Hassua, miten täällä tutut kaupat ja puodit ovat edelleen pystyssä.

Sallyn puolikas annos nutellalla banaanilla ja mansikoilla - sekä siirapilla

Aiemmasta jenkkielosta oppineena tilasin itselleni puolikkaan annoksen pannukakkuja (mikä tarkoittaa kolmea viiden sijaan) ja pienimmälle lapselleni lasten purilaisen. Repesimme koko perhe, kun ateriamme tuotiin eteemme. Katsokaa nyt tätä lastenkin aterian purilaista ranskalaisineen! Ja yllätys, etten jaksanut syödä edes 2/3 pannareistani. Viimeksi täällä asuessamme ostimme yleensä yhden aterian kolmeen pekkaan ja se täytti meidät hyvin. Pieni urhea kuopukseni söi melkein koko purilaisen ja pihvin ja pettyi pahan kerran, kun söimme häneltä ranskalaisia totuttuun tapaan jakaaksemme aterioita. Voi pientä. Ja pienen pientä ateriaansa.

Lasten purilainen isohkoko?


Vaikka moni asia tuntuu kovin ihmeelliseltä ja hämmentävältä - mikä lienee osittain aikaeroon tottumistakin - on siinä jotain hassua, koska se on tuttua. Hajut, maut, suihkut ja wc- pöntöt. Tuttu turvallinen ruokakauppa hurjine määrine valikoimiaan. Parkkipaikkojen suuruus. Ystävälliset ja iloiset ihmiset tervehdyksineen ja hyvä palvelu. Korjaan: todella hyvä palvelu. Ihana hiekkaranta vain tunnin ajomatkan päässä. Kuinka kätevää.


Batman -murojakin - miksi ei?


Ensimmäisen päivän illalla to do -listamme oli pienentynyt jo huomattavasti. Rannalta tarttui mukaan uusi oma auto ja iltahämärissä kävin vielä ruokaostoksilla. Seuraavan päivän lista koulu- ja päiväkotivierailuineen sai odottaa. Aamulla pieni mies saisi kaivaa puurostaan dinosauruksia, jotka hiljalleen kuoriutuisivat munistaan.

Sillä hetkellä se iski tajuntaani -
Olemme tällä puolella. 

Tietenkin puurosta voi kuoriutua vaikka dinosauruksiakin.

Tänään olen kiitollinen turvallisesta matkasta
 ja siitä, että meillä oli kalustettu koti, johon tulla. 
Siitä, että pojat tuntuvat omilta itseltään, nauttivatkin
 ja keho alkaa olla tällä aika-akselilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti