Parisuhdeviikon pohdintoja sitoutumisesta

Tällä viikolla on Suomessa vietetty Parisuhdekeskus Katajan ja väestöliiton yhteistyössä rakentamaa parisuhdeviikkoa. Viikon aikana materiaalia on päivitetty aktiivisesti #parisuhdeviikko -sivulle ja teemoista on keskusteltu aktiivisesti #meillätoimii -ryhmässä facebookissa. Kutkuttavat teemat ovat saaneet minut pohtimaan omaa suhdettamme ja peilaamaan sitä, missä olemme nyt täällä jenkeissä asuessamme verrattuna siihen, missä olimme pohtiessamme tänne lähtöä. Tehdessämme valintoja taas kerran. 

Lähde: Parisuhdeviikon järjestäjien luvalla Facebook-sivulta

Olipa virkistävää osallistua etänä suomalaiseenkin kampanjaan. Mielestäni sekä toteutus sosiaalisessa mediassa, että viikon teemat, joita nostettiin, olivat todella antoisia ja niitä kannattaa mutustella ja maistella vielä pitkään tämän viikon jälkeen, jos et ehtinyt mukaan. Linkitetyt artikkelit ja videotkin ovat katsomisen arvoisia, vaikka keskusteluihin ei enää voikaan osallistua.

 Itselleni teemoista puhuttelevimpia juuri nyt olivat  #sitoutuminen ja #ihailu. Tietenkin teemat puhuttelevat kutakin pariskuntaa sen omien kysymysten ja tilanteiden ääreltä. Sitoutumisen teema herätti minut juuri nyt pohtimaan sitä, missä prosessissa olemme aina ulkomaille muuttaessamme ja täällä eläessämme. Ennen lähtöä kysyn miksi sitoudun muuttamaan lapseni, jättämään työni sekä ystävät ja sukulaiset ja pakkaamaan kotini kerta toisensa jälkeen? Ulkomailla asuessamme pohdin sitä, mikä sai meidät lähtemään, miksi olemme täällä ja mikä merkitys täällä olemisella on meille ja lapsillemme sekä tulevaisuudellemme. Meille ihmisinä, sillä ulkomailla asuminen tuntuu muokkaavan niin minua kuin lapsiamme aina moninkertaisesti verrattuna vuoteen kotimaassa.

Marraskuun puolivälin auringon helliessä meitä Princetonissa on helppo sitoutua elämään ulkomailla

Sitoutumista tällä viikolla pureskellessani - kiitos parisuhdeviikon tempauksen - olen muistellut tätä pian 20 avioiliittovuotemme matkaa sellaisena, missä vuoronperään olen saanut kokea mieheni sitoutuneen minuun, tarpeisiini ja tavoitteisiini. Näitä ovat olleet koulutukseen, työelämään, lapsiin, sukulaisiin, sisustukseen, terveyteen ja voi niin moneen muuhunkin asiaan liittyvät kysymykset. Vastavuoroisesti olen saanut tukea häntä hänen elämäänsä liittyvissä erilaisissa kysymyksissä, joista yksi on työhön liittyvät ulkomaan matkat.

Ulkopuolisten on välillä ollut vaikea ymmärtää lähtöjämme. Erilaiset kommentit, kuten: "voisitteko nyt jo asettua aloillenne?" tai "Mitä ihmettä te ajattelette?" ovat olleet ehkä niitä, joissa en ole osannut ilmaista tarpeeksi hyvin sitä, miten tämä meidän parisuhde on kuin yhteinen yritys, tiimi, joka käsittelee eteen tulevat asiat tilanteen mukaan ja välillä meidän perheessä se tarkoittaa ulkomaille muuttoa. Näissäkin valinnoissa näkyy sitoutumisen merkitys.

En väitä, ettäkö sitoutuminen ei vaatisi vaalimista ja työtä kuin puutarhan kuokkiminen ja rikkaruohojen kitkeminen ei. Mutta siinä minua juuri kutkuttikin parisuhdeviikon teema #ihailu. Vaikka välillä on kitkettävä parisuhteen rikkaruohoja, käsiteltävä ristiriitoja, riideltäväkin, niin ai miten ihanaa on sitten sen vastapainoksi nauttia. Kokea toisen ihailua ja halua vielä "leikkiä" kanssani ja saada ihailla toista kerta toisensa jälkeen. 

Leikillä tarkoitan sitä tunnetta, jos muistatte, miltä tuntui, kun joku lapsena tuli ovelle pyytämään sinua leikkimään tai kun itse pyysit ja sait vastaukseksi iloisen naaman ja yhteisen upean leikin. Ihailen miehessäni sitä, että hän edelleen jaksaa kiusoitella minua, vetää letistä niinkuin hän sanoo ja viettää aikaa kanssani.

#ihailen sinussa ehtymätöntä huumoriasi ja ironista asennettasi kultaseni

Parisuhdeviikolla kysyttiin myös sitä, mikä teidän parisuhteessa toimii. Sai jakaa omia hyväksi kokemia käytänteitä. En halua neuvoa ketään, jaan vain sen, minkä olen kokenut ehdottomaksi omaksi hitiksemme näinä vuosina: #Meillä toimii se, että vähintään kahden viikon välein pidämme date nightin. (ja täällä jenkeissä olemme pitäneet sen joka viikko) Eli käymme vain kaksin ilman lapsia tai ystäviä ulkona kävelyllä, syömässä tai leffassa. Vaihdamme kuulumisia. Usein kuultu kysymys voi olla: Mitä sulle kuuluu?  Muutaman kerran vuodessa käymme kaksin - ja vain kaksin - viettämässä yhden yön poissa kotoa. Tämä vaatii järjestelyjä isovanhempien eläessä satojen kilometrien päässä, mutta meillä on ihanat verkostot erilaisia ihmisiä, jotka mahdollistavat tämän meille. Kiitos parisuhteemme toimivista jutuista kuuluu siis myös heille. Tunnistakaa tästä kaikki te ihmiset itsenne joohan <3

Mikä teillä toimii?
Postaa oma kokemuksenne sosiaalisessa mediassa hashtagilla #meillätoimii.

Tänään olen kiitollinen siitä, 

että olemme saaneet näinkin pitkään sitoutua toisiimme vaikeissakin tilanteissa.

Olen kiitollinen siitä, että täälläkin asuessamme jatkamme deitti naittejamme

 ja saan viettää aikaa kaksin mieheni kanssa.

Olen kiitollinen Katajan ja Väestöliiton kampanjasta 

ja toivon sen tuottavan iloa todella monelle muullekin, kuin vain meille.