Sairaana ulkomailla

Lapsiperheen sairastaminen kotimaassa on raskasta. Ulkomailla asuttaessa sairastelun raskaus saa ihan uusia ulottuvuuksia. Ulkomailla asumisen negatiivisen listani kärkisijoja on aina pitänyt juuri tämä teema. Mietinkin tämän viikon keskellä perheemme sairastaessa yhtä aikaa ruokamyrkytystä, kurkunpääntulehdusta ja keuhkokuumetta, miksi ärsytysnappulani menevät aina näin kaakkoon juuri sairaana ollessamme.

Suomessa tiedän, minne soittaa minkäkin tilanteen tullessa eteen ja minne menen, miten nopeasti saan ajan. Verenpaineeni ei nouse Suomessa tässä kohtaa lainkaan. Minun ei tarvitse miettiä lapsen haukkoessa henkeä takapenkillä, onko kännykän navissa näkyvä päämäärä varmasti olemassa ja onko reitti oikea. Riittääkö kännykän akku? Olisiko sittenkin pitänyt valita Urgent care sen sijaan, että valitsin yleensä käyttämämme lastenlääkäripalvelun toisen etäpisteen juuri nyt, koska tutussa paikassa ei ollut aikoja saatavilla ja apua on saatava heti.

Suomessa pystyn asioimaan äidinkielelläni ja käyttämään oireita kuvailevia sanoja hyvin, kuten "Lapseni hengitys pykii ja on todella työlästä". Vaikka puhun englantia sujuvasti, en pidä siitä, että viestiminen on haastavaa tilanteessa, jossa lapsellani on vaikea olla sairauden vuoksi. Eri maiden tavat lääkitysten ja reseptien suhteen vaihtelevat myös. Esimerkiksi jenkeissä lääkärit eivät kirjoita reseptejä over the counter -lääkkeisiin, joita voi ostaa ilman reseptiä. Eli kipulääkkeitä tai muita lääkärin määräämiä lääkkeitä ei saa vakuutusyhtiön laskuun, eikä halvemmalla reseptillä, kuten Suomessa. Tämä on kyllä aika mitätön ongelma. Joskin vain erilaista.

Lääkepurkit on kuin leffoista.

Lääkärit eivät täällä myöskään kirjoita reseptille lääkkeitä "jemmaan", kuten Suomessa. Näin varmaankin turvataan takaisin lääkärille tulo ja lääkkeiden väärinkäytön esto. Jos erehdyt sanomaan, että sinulla on vielä pari tablettia jäljellä, mikä Suomessa tarkoittaisi, että lääkäri kirjoittaa sinulle uuden reseptin, täällä lääkettä ei kirjoiteta. Kun pyysin esimerkiksi kurkunpääntulehduksesta usein kärsivän lapseni usein yöllä alkaviin haukkumisoireisiin kortisonitabletteja, kuten Suomessa yksityinen lastenlääkärimme on tehnyt, lääkäri muistutti, että täällä ei ole tapana kirjoittaa lääkkeitä varalle. Sehän olisikin ihan liian järkevää. Kun poikani on sitä sorttia, jolle ei auta suihkussa istuminen larygniittikohtauksessa ja joudumme ilman noita tabletteja menemään sairaalaan "maskihoitoon". Edessä on kallis emergency roomin käyttö, jonka hinta on noin 1200e kerta.

Olen oppinut myös, ettei resepti ole voimassa puoli vuotta kirjoituksen jälkeen kuten Suomessa, vaan muutaman päivän. Lääke on siis kuitenkin ostettava jemmaan heti, vaikka sinulla olisi hieman vielä jäljellä. Se mikä Suomessa tuntuu täysin järkevältä -lääkkeitä voit hakea niiden loppuessa itsenäisesti, koska sinulla on resepti - ei sitä täällä enää olekaan. Jenkkiystäväni lohdutti: "valehtele vain reilusti. Sano aina, että lääke on loppu." 

Ulkomailla asuessa tietenkin maksamme vakuutusta sairastumisen varalle. Olen keskustellut paljon

vakuutussummista, joita jenkkiystävämme maksavat. Ne tuntuvat aivan naurettavilta summilta senkin lisäksi, että työnantaja jo maksaa perheelle osan sairasvakuutuksesta. Eräs viisihenkinen perhe maksaa esimerkiksi työnantajan jo tekemien maksujen lisäksi 1200 dollaria kuussa ja tämän lisäksi heidän omavastuunsa on 2500 dollaria vuodessa, ennenkuin vakuutusyhtiö alkaa maksamaan mitään. He ovat valinneet edullisen sopimuksen. Kun kansallista terveydenhuoltojärjestelmää sellaisena, kuin Suomessa on, ei täällä ole, ei ihmisillä ole vaihtoehtoja. Esimerkiksi umpisuolentulehdus tutun tutulle maksoi 80 000 dollaria. Ilman vakuutusta elämiseen ei olisi täällä varaa. Soumessa se on valinta, jonka voi tehdä.

Lääkkeiden hinnat ovat naurettavia. Migreenilääke, jota Suomessa saisi 18 kappaletta 16 eurolla maksaa täällä 370 dollaria per kahdeksan kappaletta. Antibiootti keuhkokuumeeseen maksoi tällä kertaa 79 dollaria.  Alan miettiä, onko meillä Suomessa reilummat lääkemarkkinat vai maksaako yhteiskuntamme todellakin näin hurjia hintoja lääkefirmoille meidän nauttiessa suomalaisina alle 10 euron antbiooteista? Sairaana ulkomailla mietin miten mielelläni maksan veroja. Samaan aikaan mietin, onko Suomella varaa vielä maksaa niin hyvin lääkkeistä kansalaisilleen tai terveydenhuollosta? Kuinka kauan?

Kaiken erilaisuuden keskellä ikävä salmiakkia, valmista mustikkakiisseliä ja maitohappobakteereja iskee aina erityisesti sairaana ollessa. Tämän viikon sama kaipuu on kuulunut kaikkien perheenjäsentemme suusta. Kotimaata on jotenkin ikävä juuri nyt ja saa ollakin. Vaikka hoito täällä on varmasti todella hyvää, on sen luo pääseminen vakuutusyhtiöiden kanssa soitellessa ja varmistaessa valtuutuskirjoja ja faxeja työläämpää kuin Suomessa. On se kuitenkin hyvä, että löytää kotimaastaan asioita, joita kaivata ja joiden vuoksi on hyvä palata takaisin.

Tänään kiitän nykyajan terveydenhuollosta ja lääkkeistä. 

Siitä, että kaikkien vastoinkäymisten jälkeen kaikki tuntuvat olevan toipumisen puolella ja elämä jatkuu. Kiitän ystävien rohkaisevista sanoista. Olen kiitollinen suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä ja arvostan todella sen olemassaoloa. 

En pidä sitä itsestäänselvänä ja ymmärrän entistä paremmin, miten kallis järjestelmämme on. 

Kiitän tervehtyvistä lapsista ja siitä, että lautapelejä on useampiakin kuin vain se nelivuotiaan lempipeli bingo, jota en ehkä hetkeen jaksaisi pelata tämän viikon kotielämän jälkeen.

Sallan vinkit jenkkilässä sairastamisen käsittelyyn:

1. Pidä huoli maahan tullessasi, että sinulla on hyvä sairasvakuutus.

2. Selvitä jo ennen sairasteluja, miten toimia vakuutusyhtiön kanssa ja missä lääkärit ovat, jonne menet esim. lasten kanssa. Käy kirjaamassa heidät asiakkaiksi jo ennen sairasteluja.

3. Sairastelun sattuessa ole ajan varattuasi yhteydessä vakuutusyhtiöön, joka tekee valtuutuksen faxilla lääkäriin, jonne menet. Kerro aika ja paikka.

4. Mikäli faxaus ei onnistu ja lääkärin vastaanotto ei hyväksy kansainvälistä vakuutuskorttia, mikä on yleistä, maksa lasku itse ja tallenna kuitit. Peri vakuutusyhtiöltä rahat jälkikäteen. Älä takerru tähän. Tämä on hyvin yleistä, ettei korttia hyväksytä.

5. Moni jenkkivakuutusfirma haluaa käsittelyt kirjoitettuna printtipaperille ja lähetettynä kirjallisena kuitteineen. Tulosta kaikki kuitit ja paperit itselle. Posti täälläkin hukkaa kirjeitä. Meille käynyt näin. Varmista, onko mitenkään mahdollista tehdä käsittelyjä sähköisesti. Suomalaiselta vakuutusyhtiöltä ostettuun matkavakuutukseen yleensä on mahdollista tehdä käsittely verkossa huomattavasti paperityötä ja postissa käyntejä helpommalla.

6. Osta lääkkeet parin päivän kuluessa reseptin saatuasi ja siitä apteekista, johon lääke on määrätty. Lääkettä ei voi ostaa mistä tahansa apteekista. Vain sieltä, minne sovitte, että se määrätään.

7. Mikäli sinulla ei ole sovittua lääkäriä ja on hätä, etkä saa aikaa minnekään, mene lähimmälle Urgent care -klinikalle. Voit mennä sinne ilman varattua aikaa. Hinta on n. 125 dollaria per peruskäynti. Vertaa Emergency room 1200 dollaria.

8. Mikäli olet vanhempi, pitäkää jaksamisestanne huolta. Vaikka vuorotellen, jos ei muuten ole mahdollista.

P.S. Nämä tietenkin vain, mikäli perheenne asuu jenkeissä vain noin vuoden tai alle sen. Pidempiaikaisissa asumisjärjestelyissä vakuutusjärjestelyt hoitanee osttain työnanatajataho. Työnantajatahosta tietenkin riippuu, mitkä oikeudet työntekijällä on irtisanomistilanteessa.