keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kokemuksia jenkkilukiosta suomalaisten digiloikatessa

Tällä viikolla olen polleana kertonut ystävilleni täällä jenkeissä siitä,
 miten Suomen ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset pidettiin maanantaina
Olin täysillä hengessä mukana ehkä siksikin, että työkseni olen viimeiset 10 vuotta valmistanut ja kouluttanut opettajia ympäri Suomen (ja kieltämättä vähän muuallakin pohjoismaissa) sähköiseen muutokseen ja kehittänyt pedagogiikkaa yhdessä heidän kanssaan.

Eikä mikään, siis ei mikään, ole motivoinut viimeisten vuosien aikana lukio-opettajia sähköiseen muutokseen tätä seuranneena paremmin kuin se, että ylioppilaskirjoitukset muutettiin sähköiseksi. Ja YTL:n digabi -porukka on kyllä todella tehnyt töitä hihat heiluen hupputiimillä. Nyt sitten h-hetkellä seuraan tilannetta etäältä täällä Amerikassa, missä 14 vuotias poikani - joka kävisi Suomessa 8. luokkaa - on aloittanut lukion Princetonin High Schoolissa. Tämä ei ole mitenkään epätavallista, sillä hän seuraa muuta ikäluokkaa. Jenkeissä koulu aloitetaan vuotta aiemmin ja 9-12 luokat ovat lukiossa.

Leffoista tutut kertauskortit ja kansio valmiina koitokseen paperilukiossa

Tarvikeostos useamman kerran eri kaupoissa laskimen, mapin, papereiden, muovitaskujen, tietynlaisten muistilappujen, klemmareiden jne perässä on vihdoin saatu päätökseen ja kaikki tällä erää tarvittavat tavarat on kasassa. Eikun vielä ruutupaperia tarvitsee ostaa. Ja sitä ja tätä. 

Mielenkiintoista on, että lukujärjestys toistuu täysin samana joka päivä. Kyllä. Eli esim eka tunti enkkua, toka hissaa, kolmas bilsaa, neljäs matikkaa, sitten hyppytunti ja sitten taloustieteitä jne, niin sama uusiksi seuraavana päivänä. Tätä koko syksy ja kevät. Ohhoh. Kulttuurishokkia taas hieman siinä sitten sulatellaan. 

Äidin, eli minuhan piti myös ostaa androidikänny, koska koulun mySchoolBucks -sovellus ei tietenkään toimi windows-kännyköillä ja onhan pojan saatava koululounasta helposti koodi naputtelemalla. Jos vain 1500 opiskelijan lukiossa ehtii jonottaa. Kun ei ehdi, lounasbägi pelastaa. alle 5 dollarilla saa mukavasti hampurilaista, tortillaa, intialaista ruokaa ja terveellisiä salaatteja ja jälkiruokaa. Lounasta ei tietenkään ole porrastettu, joten kaikki 1500 opiskelijaa ovat saman 25 minuuttia lounastauolla.

Saanen esitellä: matematiikan lukiokirja ekalle luokalle jenkkiläisittäin.



Iso ero on mm. kotitehtävissä, kirjoissa ja sähköisyydessä - tai sen puutteessa. Ensimmäisen koulupäivän jälkeen kirjoitin ja luin valehtelematta läpi yli 15 paperia allekirjoittaen kaikki yhdessä lapseni kanssa. Säätelin tunnetasoani, etten puhahdellut poikani nähden liikaa papereille, sillä tehtäväni täällähän on tsempata häntä ja olla aikuinen...Yhdessä luki mm. että kännykät voi jättää kotiin, ne ovat vain ehdoton este oppimiselle eikä niitä tarvita mihinkään koulussa. Vastaaasti toinen opettaja halusi luvan opiskelijalle käyttää Edmodoa, kun toinen antoi koodin luokan Google Classroomiin. Joten kirjo on täälläkin valtava. Riippuen opettajasta opiskelijat oppivat joustavia käytänteitä, joita he tarvitsevat työelämässä sähköisiä palveluita käyttäen.

Enää 14 laskua jäljellä.
Äidin syyllisyyskerroin (quilt trip) hipoo kuitenkin pilviä tai niiden yli, kun laskemme toista tuntia yhdessä analyyttista geometriaa. Kiitän sosiaalista mediaa ja Suomen päässä sen äärellä olevaa matikkaexperttiäni Jarkkoa, joka auttaa meitä yhden kaavan kanssa. Suomessa kun käytätisin itselleni laajasta matematiikasta tuttua Phytagoran lausetta, mutta nyt minun on vain tehtävä sen formulan (kaavan) mukaan, mikä pojalleni on annettu. Onneksi opettaja on nauhoittanut laskut verkkoon ja voimme varmistaa vielä olevamme oikeilla jäljillä. Go flipped classroom!

 Samaa quilt trip saadaan, kun näen lukion freshmanini lukevan illan Odysseia -läksyä. Niin, tietenkin opettaja voi vaatia täällä opiskelijaa lukemaan seuraavaksi päiväksi 50 sivua mestariteosta kolmena iltana peräkkäin - senhän lukee 20 minuutissa! (open mukaan) Kiitän luojaani ja sitä, että olemme aiemmin asuneet englanninkielisissä maissa, koska hän osaa sen vuoksi jo englantia hyvin ja lukee annetun läksyn. Biologian läksy, tutkimus peurojen vaikutuksesta New Jerseyn metsätyyppien pieneläinkuntaan on kyllä haastavampi. Illallisen jälkeen akateemikkovanhemmatkin saavat sanakirjan kanssa etsiä muutamien sanojen suomennosta. Keskustelemme siitä, miten hurjaa tämä on vasta mm. Ranskasta ja Italiasta tänne muuttaneille poikani lukiokavereille.

Kolmena iltana peräkkäin 50 sivua tätä yhdessä oppiaineessa

Eilen kävimme koko perhe pitsalla lämpimässä syysillassa palkitsemassa lukiolaistamme ekoista matikan kokeista ja osavaltiotestistä. Niin, tottakai  opettaja voi edellisenä päivänä vaatia opiskelijoita kertaamaan osavaltioiden nimet. Muualta maailmalta tulleet opettelevat ne seuraavaksi päiväksi ensi kertaa. 

Sitten sellaisina iltoina kuin tänään, jolloin ei ole liikaa läksyjä, voi lähteä isän kanssa kuuntelemaan luentoa vaikka tekoälystä. 

 Tietenkin, koska sellaista on tarjolla tavallisena keskiviikkoiltana Princetonissa.


Tänään olen kiitollinen 
suomalaisen lukiojärjestelmän muutoksen läpi pusertavien opettajien sitkeydestä opetussuunitelmamuutoksenkin keskellä. 
 Ja siitä, että Suomessa digiloikkaa tehdään. 
Samaan aikaan olen kiitollinen oman esikoiseni huimasta asenteesta ja siitä, että minulla on täällä aikaa vaikka laskea tarvittaessa matematiikkaakin poikani kanssa.
 Olen kiitollinen ystävistä ja verkostoista, jotka 
auttavat äitiä hädässä kaukanakin. 
Kiitos Jarkko!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti